Latauslaitteiden hankinnan valmistelu
Mikäli tarvekartoituksessa selviää, että latauslaitteita kaivattaisiin, on aika alkaa valmistella varsinaista hankintaa. Tämä koostuu kolmesta osasta:
- Toteutettavuuskartoituksesta
- Käyttöön soveltuvien latauslaitteiden kartoittamisesta
- Sopivan laskutusmallin valinnasta
Lisäksi monessa kohteessa varsinainen sähkösuunnittelu, jota käsittelemme kokonaan omassa luvussaan, on osa hankkeen valmistelua. Nämä luovat pohjan varsinaiselle toteutukselle.
Toteutettavuuskartoitus
Ennen sähköautojen latausjärjestelmän tarkempaa suunnittelua on keskeistä selvittää, onko taloyhtiön nykyinen sähköliittymä riittävä latausasemien tarpeisiin. Sähköliittymän riittävyys vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon sähköautoja taloyhtiö voi ladata samanaikaisesti ilman ylikuormitusta tai sähkökatkoja. Tämä alkaa myös määrittää tarvittavan toteutuksen mittaluokkaa.
Ensimmäinen asia, johon on kiinnitettävä huomiota, on sähköliittymän kokonaisteho – onko sähköä ylipäänsä saatavissa liittymään tarpeeksi vai tarvitaanko taloyhtiölle suurempi liittymä.
Toinen rajoittava tekijä voi olla varsinaisen sähkökeskuksen kapasiteetti. Sähkökeskus toimii jako- ja sulakekeskuksena taloyhtiössä ja jakaa sähkön eri kohteisiin. Kun sähköautojen latausjärjestelmää suunnitellaan, on varmistettava, että keskuksella on riittävä kapasiteetti tukemaan latausasemien vaatimaa sähkötehoa ja riittävästi vapaita lähtöjä, joista ottaa virta latausinfraan. Tarvittaessa keskusta voidaan päivittää tai laajentaa, jotta se pystyy tukemaan lisääntyvää sähkökuormitusta.
Kolmas rajoite ovat kaapeloinnit sähkökeskukselta autopaikoille. Nämä joudutaan uusimaan lähes poikkeuksetta, sillä lämmityspistokkeiden kaapelointi eroaa merkittävästi latauslaitteiden vaatimuksista. Kaapeloinnin on oltava mitoitettu tukemaan latausasemien vaatimaa tehon määrää ja se on suunniteltava siten, että se mahdollistaa turvallisen ja luotettavan sähkönjakelun autopaikoille.
Minkä tehoiset latauslaitteet tarvitaan
Latauslaitteen teho määrittää, miten pitkään lataamisessa kestää ja millainen lataus ylipäänsä on mahdollista. Taloyhtiöiden käyttöön asennettavien latausasemien tehot vaihtelevat tavallisesti 3,6 kW ja 22 kW välillä. Pikalatureita taloyhtiöihin ei tavallisesti asenneta sähköliittymän koon, haastavan toteutuksen sekä kustannusten vuoksi.
Laskutusmallin valinta
Sähköautojen latausjärjestelmähankkeen suunnitteluvaiheessa määritetään myös se, millaista laskutusmallia kiinteistössä jatkossa käytetään. Usein laskutusmallin valinta on helppoa, sillä latausasemien toimittajat suosittavat tiettyä laskutusmallia käytettäväksi heidän laitteidensa kanssa.
Pääosassa malleista laskutus toimii seuraavasti:
- Tunnistautuminen latausasemalle hoituu tavallisesti applikaation, RFID-tägin tai latauskortin avulla. Tiedon perusteella latausjärjestelmä erottelee veloitukset oikeille käyttäjille.
- Laskutustieto ja raportointi pilvipalvelussa. Käyttäjät voivat seurata ja hallita omia latauksiaan pilvipalvelussa. Tavallisesti palvelu sisältää myös raportointiominaisuuden, jonka perusteella isännöitsijä voi lähettää laskut. Osa palveluista tarjoaa myös mahdollisuutta korttimaksamiseen, jolloin veloitukset hoituvat automaattisesti.
Laskutus voidaan hoitaa myös manuaalisesti mittarilukeman perusteella. Tällöin käyttäjä raportoi latauslukemat manuaalisesti ja laskut muodostetaan mittarista todennetun kulutuksen mukaan.
Laskutusmallia valittaessa kannattaa käydä myös keskustelu taloyhtiön taloushallinnasta vastaavien ammattilaisten – isännöitsijän tai tilitoimiston – kanssa. Näin varmistetaan, että laskutus hoituu jouhevasti.
Hankinnan valmistelun olennaisimmat asiat ovat:
- Millaiset latauslaitteet yhtiöön halutaan hankkia?
- Millainen taloyhtiön nykytilanne on – millaisia muutostöitä joudutaan todennäköisesti
tekemään? - Millainen laskutusmalli on yhtiön näkökulmasta sujuvin?